Kyykänlyönti tunnetaan vuosisatoja vanhaksi peliksi ja kylien väliseksi paremmuuden mittelöksi. Kyykkäetiketti sisältää ne kirjoittamattomat lait, joilla me edustamme kyykkäkentillä heimoamme, seuraamme ja itseämme.
Kirjailija I. K. Inha kirjoitti v. 1894 Vienan karjalasta keräämissä tiedoissaan pelin olevan väistymässä ”vanhuuttaan” ja vain syrjäkylissä se vielä tunnetaan. Samoin oli tilanne ennen sotia Laatokan karjalassa. Lähinnä Suojärvellä ja Salmissa peli vielä tunnettiin ja sitä harrastettiin, mutta sielläkin syrjäkylissä. Heimosotien jälkeen Suomeen siirtyneet Vienan ja Aunuksen siirtolaiset pelasivat kyykkää kesäjuhlillaan. Myös Kannaksella ja Inkerissä peli tunnettiin.
Vuonna 1951 Karjalan Sivistysseura ry. Boris Karppelan ja Kosti Pamilon johdolla aloitti kyykkäpelin elvyttämisen uudelleen. Mukaan tuli kuitenkin niin paljon pelaajia ja joukkueita, että pelaajien paremmuuden selville saamiseksi piti laatia säännöt ja tehdä pistelaskusysteemi. Sääntöihin otettiin tarkasti mukaan karjalaisen kyykän vanhat pelitavat ja nimitykset. Ainoastaan pistelaskusysteemi ja joukkuepelistä kehitetty henkilökohtainen peli ovat uutta, samoin parikilpailu ja viisiottelu.
Vuonna 1964 Karjalan Sivistysseura ry. ja Karjalan Liitto ry. muodostivat yhteistyöelimen, Karjalaisen Kyykkävaltuuskunnan, jonka tehtävänä oli kyykkätoiminnan valvonta, sen kehittäminen ja sääntöjen laatiminen, sekä karjalaseurojen välisten mestaruuskilpailujen järjestäminen ja pelituomarien koulutus.
Vuonna 1981 aloitettiin neuvottelut erillisen kyykkäliiton perustamisesta. Neuvottelijaksi Karjalan Sivistysseura suositteli Pentti Ehoniemeä Kylmäkoskelta. Karjalaisen Kyykkäliiton perustava kokous pidettiin Helsingissä 14.3.1984, jonka seurauksena Karjalainen Kyykkäliitto rekisteröitiin 17.10.1986. Liittohallituksen muodostivat kuusitoista piirien edustajaa ja yksi Karjalaisen Nuorisoliiton edustaja. Boris Karppela ja Kosti Pamilo ovat liiton kunniapuheenjohtajia.
Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pentti Ehoniemi vuoteen 1989, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Sulo Juvonen Ruokolahdelta. 17.12.1989 tapahtuneen Sulo Juvosen kuoleman johdosta siirtyi puheenjohtajaksi silloinen varapuheenjohtaja Pentti Sillervo Lahdesta. Sillervo toimi puheenjohtajana vuoteen 1992, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Voitto Pulkkinen Korpilahdelta. Voitto Pulkkinen toimi puheenjohtajana vuoteen 1996, jolloin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Karvonen Porvoosta. Vuosina 2012-2014 puheenjohtajan nuijaa heilutti Valeri Kononen, kunnes 2015 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Juvonen.
Kyykkäliiton säännöt muuttuivat hallinnon osalta 29.3.1992 siten, että hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka vastaavat hallinnon eri osa-alueista.
Karjalainen Kyykkäliitto ry.n nimi muutettiin Suomen Kyykkäliitto ry.ksi Kuopiossa 19.6.1993 liiton ylimääräisessä kokouksessa.
Kyykän pelaaminen on hyvä ja halpa, sekä mielenkiintoinen liikuntamuoto. Sen harrastus on voimakkaasti levinnyt ja sitä saa harrastaa ken haluaa. Kuitenkin liiton virallisiin kilpailuihin saavat osallistua vain liiton jäsenseurojen pelaajat, joilla on voimassaoleva pelaajavakuutuslisenssi. Seurat itse päättävät, keitä jäsenikseen ottavat. Kyykkä on todella perinteikäs liikuntalaji. Sentähden olkoon käyttäytymisemme pelin arvon mukaista. Me ymmärrämme voittajien ilot, hävinneiden surut ja hutilyöjien harmit. Emme häiritse lyöntiinsä keskittyvää kilpailijaa. Kiitämme vastustajaa ja pelituomaria. Iloitsemme jälkipeluusta, mutta emme juhli alkoholin avulla.